Sanotaan, että aamiainen on päivän tärkein ateria, mutta tästäkin voidaan kiistellä. Toisinaan lounas lasketaan päivän tärkeimmäksi ja ravitsevimmaksi ateriaksi. Etenkin Pohjoismaissa olemme tottuneet syömään runsaan ja ravitsevan lounaan. Joissain maissa tätä oudoksutaan, jos ollaan totuttu syömään isompi ruoka vasta illalla, ja lounas kuitataan esimerkiksi kahvilla ja sämpylällä. Suomessa lounas nautitaan myös verrattaen aikaisin. Suosituin lounastamisaika on keskipäivällä kello 12, ja tällöin lounasravintolat niin kouluilla, virastoissa kuin yksityisissä ravintoloissakin täyttyvät. Voidaankin karkeasti sanoa, että lounas tapahtuu kello 11-13.
Muualla lounas nautitaan myöhemmin
Joissain eteläisemmissä maissa tätä pidetään varsin hulluna syödä lounasta jo kello 11, kun Espanjassa on hädin tuskin nautittu aamikahvi ja tuoremehu. Vaikkakin päivä olisikin alkanut aikaisin sielläkin, on lounasaikaa normaalia viettää kahden maissa. Tämä siirtää myös illallista myöhemmälle Suomen kello kuuteen verrattuna, sillä esimerkiksi juuri Espanjassa illallinen voi alkaa aivan hyvin kello 9. Myöskään ajatustamme nauttia vielä iltapala päivällisen jälkeen ei kovinkaan monissa maissa ymmärretä. Se on toki luonnollista, jos illallinen nautitaan vasta yhdeksältä, ei siinä paljoa iltapalaa tarvita. Kun Suomessa lounasaika nähdään sosiaalisena hetkenä työ- ja yhtä lailla koulupäivän ohessa, on Espanjassa kyseinen seurusteluaika illassa. Myöhäinen illallinen nautitaan kaikessa rauhassa rupatellen ja nauttien ruoan lisäksi myös hyvästä seurasta.
Eroja löytyy muualtakin
Eroavaisuuksia löytyy myös esimerkiksi Irlannin kanssa. Siellä lounas on myös verrattain pieni Suomen lounasannoksiin nähden. Se voi olla joko vain voileipä tai sipsipussi, aivan kuten muuallakin Brittein saarilla. Toisaalta Irlannille tyypillinen lounas voi olla kasvissosekeitto sekä itsetehty irlantilainen leipäsiivu irlantilaisvoilla. Tästä voi roimaan salaattibuffettiin pääruokineen ja jälkiruokineen tottuneella suomalaisella jäädä nälkä vatsaan kurnimaan. Tästä huomaammekin, kuinka eri maissa olemme tottuneet eri aikoihin nauttia isoja aterioita.
Ilmasto vaikuttaa annoskokoihin ja syömistiheyteen
Annoskoot ja usea iso ateria päivässä voi kuulostaa mmuista kulttuureista tulleilta paljolta, mutta energiaa eittämättä myös kuluu hieman enemmä netenkin talvella kylmyydestä johtuen. Moni on varmasti huomannut, kuinka kesällä ei tarvitse syödä niin suuria annoksia tullakseen kylläiseksi. Toisaalta terveellinen ja ravintorikas ruoka myös täyttää paremmin, vaikka kaloreita olisikin vähemmän kuin rasvaisissa ja sokerisissa herkuissa.