Suomessa kuntaruokailu on vakiinnuttanut paikkansa kouluista terveydenhuoltoon. Kuntaruokailuhanke sai alkunsa Helsingissä 1960-luvulla. Tuolloin pyrittiin lisäämään lasten mahdollisuuksia saada laadukasta ruokaa edullisesti. Suomalaisten koulujen lounaat eivät ehkä Michelin-tähteä ole saamassa, mutta ovat silti suomalaisen kuntaruokailun ylpeydenaihe, eikä syyttä. Ravitsevien ja maukkaiden aterioiden tarjoaminen antaa oppilaille energiaa, jota he tarvitsevat keskittyäkseen opintoihinsa, ja auttaa heitä samalla kehittämään tärkeitä sosiaalisia ja sosiaalisia suhteita.
Kuntaruokailusta koulumenestykseen
Koulujen on syytä pitää huolta koululounaan monipuolisuudesta. Terveellisiä aterioita olisi tarjottava säännöllisesti, ja niiden olisi sisällettävä hedelmiä, vihanneksia, vähärasvaisia proteiineja, viljaa ja maitotuotteita. Nämä tutut suositukset perustuvat pitkäaikaiseen tutkimukseen ja tarkkaan analysointiin samaan tapaan kuin vakiovihjeet vedonlyönnissä. Ihmisten välillä on yksilöllisiä eroja, minkälainen ruokavalio kenellekin sopii, joten ohjeistus ei takaa voittoa joka lapsen kohdalla, mutta pitkällä juoksulla niillä voidaan edistää suurimman osan hyvinvointia. Totuttamalla terveelliseen ja tasapainoiseen lounaaseen koulussa, kuntaruokailu tekee töitä lasten ja nuorten terveellisten tottumusten ja terveellisen elämän edistämiseksi.
Täyspainoinen lounas keskellä koulupäivää vaikuttaa merkittävästi lasten akateemiseen menestykseen. Ravitsemus levon ja liikunnan ohella ovat nuorten hyvinvoinnin peruspilarit. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kun oppilaat saavat ravitsevia aterioita, heidän keskittymiskykynsä ja koulumenestyksensä paranevat, mikä johtaa parempiin arvosanoihin ja koetuloksiin. Ne, jotka nauttivat tasapainoisesta ruokavaliosta, osoittavat myös saavan parempia arvosanoja luokissaan ja nopeampaa ajattelua sekä oppimista. Lisäksi ravitsevasti syöminen voi jopa johtaa lasten parempaan fyysiseen terveyteen.
Koululounaat sosiaalinen kiintopiste
Ravitsevien aterioiden tarjoamisen lisäksi kouluruokalat ovat tärkeitä myös sosiaalistumisen kannalta. Yhdessä syöminen ikätovereiden kanssa on lapsille hyvä tapa oppia jakamista, yhteistyötä ja toisten kunnioittamista. Toisaalta yhteinen kunnan jakama lounas asettaa lapset ja nuoret samalle viivalle vähentäen siten osaltaan mahdollisuutta kiusaamiseen. Aterioiden jakaminen ympäristössä, jossa oppilaat voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, auttaa kehittämään tärkeitä elämäntaitoja, joista on hyötyä heidän kasvaessaan vanhemmiksi. Lapset ja nuoret muodostavat yhteisöjä ja kaveriporukoita välitunneilla ja yhteisissä aktiviteeteissa, joista yhteinen koululounas on päivittäinen ja siten yksi tärkeimmistä. Nämä lounaalla muodostetut siteet säilyvät jopa elämän läpi.
Erikoisruokavalioiden huomioiminen kouluruokailussa on lisääntynyt vuosien varrella. Vaikka perusruokavalion tavoitteena on sopia mahdollisimman monelle, on ruoka-aineita, jotka eivät sovi jokaiselle allergian, perheen eettisten periaatteiden tai uskonnon takia. Nykyisin koulut pystyvät tarjoamaan vaihtoehtoja kunkin tarpeiden mukaisesti. Kouluruokailun tarkoitus ei ole vain lisätä lasten ravitsemusta vaan myös sosiaalisena kokemuksena lisätä heidän osallistumistaan ja yhteisöllisyyttään. Onkin siksi tärkeä varmistaa, että erityistarpeista huolehtivien lasten on saatava tarpeeksi monipuolista ja terveellistä ruokaa, jonka he voivat nauttia samalla lailla kuin muutkin oppilaat.
Kouluruoan lait
Koulujen ruokailun järjestämistä ohjaa eri suunnista lait, säädökset ja suositukset. Suomessa perusopetusoikeus takaa ilmaisen opetuksen ja opetusmateriaalien lisäksi jokaiselle oppilaalle ravitsevan lounaan. Lisäksi kansalliset opetussuunnitelmat sekä kunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat sanovat sanansa lounaiden järjestämiseen. Kaiken kruununa valtion ravitsemusneuvottelukunta on julkaissut suositukset, joita Suomen kouluissa yleisesti noudatetaan. Ilmaiset koululounaat kattavat opetusvuodet ensimmäiseltä luokalta lukioon asti.