Monilla ihmisillä on paljon mielipiteitä laitosruokailusta, samoin kuin muitten ihmisten ruokailutavoista, mutta kuitenkaan ei osata vastata siihen kysymykseen, että mikä sitten olisi oikeanlainen ruokavalio? Miten pystyisimme laitosruokailussa varmistamaan kaikki ravintoaineet, ja kaiken tarpeellisen. On sairaaloille, kouluille, ja muille laitoksille suuri vastuu, tehdä ruokaa ihmisille, joiden pitäisi ruoan avulla pystyä voimaan mahdollisimman hyvin. Etenkin potilaat, jotka ovat sairaalassa pitkän aikaa, ovat todella paljon sen armoilla, mitä ruokaa sairaalassa on saatavana. Heidän koko ruokavalionsa muodostuu sairaalassa tarjottavasta ruoasta, joka myös vaikuttaa heidän terveyteensä, ja paranemiseensa merkittävällä tavalla. Silti laitosruokaan ei keskitytä tarpeeksi, muulla tavoin kuin ehkä vähentämällä jatkuvasti sen valmistuskustannuksia.
Täydellisyyteen on hyvä pyrkiä?
Täydellisen ruokavalion muodostaminen saattaa olla mahdoton ajatus, sillä tieto ravitsemuksesta, ja sen vaikutuksista, muuttuu jatkuvasti, ja uutta tietoa tulee koko ajan lisää. Mistä enää tietää, kuka on oikeassa, ja miten erottaa oikea tieto väärästä. Huonosti tutkittu ja perustelu tieto, perinpohjaisesti tutkitusta? Onko edes mahdollista tietää, mikä on hyvin tutkittua, ja mikä ei? Aina voi ainakin yritttää! Virheellisten tutkimustulosten mahdollisuutta lisää huomattavasti, muun muassa seuraavat seikat: pieni otanta, lyhyessä ajassa tehty tutkimus, epätarkka tutkimuskohde, epäselvät tutkimusmenetelmät. Hyvänä nyrkkisääntönä uutta tutkimustietoa tarkastellessa on se, että mitä suurempi otanta, sitä parempi, ja mitä virallisempi, puolueeton taho tutkimuksen tekijänä on, sitä parempi.
Onko viralliseen ravitsemustietoon luottamista?
Toinen tärkeä kysymys lienee, onko viralliseenkaan ravitsemustietoon luottamista? Voimmeko me perustaa ruokavaliomme sille, mitä viralliset tahot, kuten maailman terveysjärjestö WHO, tai Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos THL, suosittelevat syötäväksi? On turvallista sanoa, että tämänkaltaiset viralliset järjestöt ovat oikeilla jäljillä, ja tutkivat asioita suhteellisen objektiivisesta näkökulmasta. Sanotaanko vaikka näin, että mitään ei kannata niellä pureskelematta, tuli tieto sitten miltä taholta tahansa. Virallisilta järjestöiltä, ja niiden teettämistä tutkimuksista tullut tietokin kannattaa kyseenalaistaa. Monesti virallisilta tahoilta tullut tutkimustieto laahaa perässä. Mitä innovatiiviset ihmiset kokeilevat edellä, sitä muut perässä. Sen jälkeen asiaa tutkitaan ja pohditaan monelta kantilta, “voisiko asia todella olla näin, vaikka se on ennen ollut täysin toisinpäin?” Ajan kuluessa päästään ehkä jyvälle siitä, että tämä uusi asia, saattaakin olla parempi kuin vanha, ja ravitsemussuosituksia muutetaan pitkän prosessin tuloksena. Ongelma on, että joskus tässä prosessissa saattaa kestää vuosia, tai jopa vuosikymmeniä. Vaikka virallisia ravitsemussuosituksia muutetaan vähän väliä, radikaaleilla muutoksilla kestää aina pitkän aikaa, ennen kuin niistä tulee virallisia suosituksia.
Järjen käyttö on sallittua
Mitä ei voi ehkä koskaan liikaa sanoa, on että jokainen ihminen on yksilö. Rakennumme soluista, joita ei kellään ole täysin samanlaisia, kuin sinulla. Sen vuoksi se, joka sopii jollekin toiselle, ei välttämättä sovi sinulle. Kuuntele siis itseäsi, ja kehoasi. Se kyllä kertoo sinulle, milloin se voi hyvin, ja mikä sille sopii, jos vain osaat kuunnella sitä. Luultavasti paras taito, mitä jokainen ihminen voi oppia, on oman kehonsa kuuntelu. Kuuntele sitä tarkasti, sillä kehosi kertoo joskus sinulle, hyvin hienovaraisin keinoin, mikä on sille hyvästä, ja mikä pahasta. Merkkejä ruokavalion sopimattomuudesta voi olla miltei mikä tahansa. Esimerkiksi suupielien lohkeilu, limakalvojen ja ihon kuivuus, hiusten ohentuminen, tai ruoansulatusongelmat, kuten mahan turvotus, närästys tai vatsakivut. Joihinkin oireisiin on niin tottunut, että niitä ei edes koe, jostain syömästämme, johtuvina oireina. Ne ovat kasvaneet osaksi meitä, mutta jos muuttaisimme ruokavaliota saattaisimme huomata, että oireet poistuvat. Usein ruokavaliotaan radikaalisti muuttaneille ihmisille käy niin, että he vasta syömistapojaan muutettuaan ymmärtävät, miten huonosti he olivat aiemmin voineet. Yhtäkkiä energiaa on vaikka muille jakaa, turvotus on tiessään, silmät kirkastuneet, ja kynnet eivät enää lohkeile. He ovat kuin uusia ihmisiä. Myönnä pois, että sinäkin haluat olla yksi heistä. Samaan aikaan olet kuitenkin kateellinen, haluat sitä, mutta et ehkä niin paljon, että olisit valmis muuttamaan omaa ruokavaliotasi.
Täydellisen ruokavalion etsiminen – mistä aloitan?
Okei, olet vakuuttanut itsesi siitä, että haluat muutosta, ja olet motivoitunut muuttamaan ruokailutottumuksiasi. Hyviä uutisia, sillä motivaatio vie sinut pitkälle. Kestävä motivaatio, joka tulee sisältä päin, silkasta halusta muuttaa itseään, on se, mikä vie sinut läpi vaikka harmaan kiven, silloin kun tekisi mieli lopettaa. Vaikka motivaatio muutoksen tekemiseen, olisi tällä hetkellä todella korkealla, pitäydy silti radikaaleista muutoksista. Pienet muutokset ovat kestävämpiä, ja samalla pääset helpommin jyvälle siitä, mikä, tai mitkä asiat, ruokavaliossasi kaipaavat eniten korjausta. Jos muutat kaiken kerralla, etä välttämättä tule koskaan tietämään, mikä aiheutti sinulle pahan olon. On myös täysin järjenvastaista yrittää muuttaa kaikkea kerralla, sillä ihminen on tunnetusti tapojensa vanki. Sinun on paljon helpompi, muutoksen alkuvaiheessa lipua takaisin vanhoihin tapoihisi, siinä tapauksessa, jos olet muuttanut kaikin päinvastoin, kuin mitä se ennen oli. Jos mikään ei ole vanhaa ja tuttua, mihin turvaudut silloin, kun on huono hetki? Ei kannata väkisin tehdä muutoksesta, itselleen vaikeampaa, kuin sen tarvitsee olla. Todellisuudessa muutos on helppoa. Sinun ei tarvitse muuta kuin ymmärtää se, ja olet jo oikealla tiellä. Olet muuttunut. Jotta tekisit itsellesi helpommaksi sen ymmärtämisen, mitä pitää muuttaa, käytä havainnollistamisen apuna välineitä. Monia auttaa konkreettiset havainnointikeinot, kuten esimerkiksi ruokapäiväkirjan pitäminen. Sen avulla voi huomata, mikä sopii, ja millainen olo on jokaisena päivänä ollut. Omasta olostakin kannattaa kirjoittaa muistiinpanoja. Siten ruoan vaikutusta olotilaan on helpompi seurata. Onnea matkaan, olet oikealla tiellä!